Natural Capital Protocol definitions: Valuation is the process of expressing the importance of things to people. Value (noun): The importance, worth, or usefulness of something. Economic value: The importance, worth, or usefulness of something to people—including all relevant market and non-market values. In more technical terms, the sum of individual preferences for a given level of provision of that good or service. Economic values are usually expressed in terms of marginal/incremental changes in the supply of a good or service, using money as the metric (e.g., $/unit). Qualitative valuation techniques are used to inform the potential scale of costs and/or benefits expressed through qualitative, non-numerical terms (e.g., increase in air emissions, decrease in social benefits of recreation). Quantitative valuation techniques, in turn, focus on numerical data which are used as indicators for these costs and/or benefits (e.g., changes in tons of pollutants, decrease in number of people benefitting from recreation). Monetary valuation techniques translate quantitative estimates of costs and/or benefits into a single common currency. Time to take stock report argues that at least three key valuation framing perspectives should be mentioned: (i) natural capital targets; (ii) natural capital dependencies; and (iii) natural capital impacts. IPBES promotes a pluralistic valuation perspective Intrinsic valuation In the context of biodiversity accounting and the BD Protocol, it is important to highlight that biodiversity impact assessment is the key process by which the intrinsic value of biodiversity assets is identified and presented. This differs from an ecosystem service valuation which values biodiversity for its use by people. Typical intrinsic biodiversity valuation can involve: - Highlighting the threat level of each asset within the biodiversity asset register (e.g., IUCN Red List for species and ecosystems, protected species, ecosystem assets with no-net-loss or offset requirements), a form of qualitative valuation; - Highlighting the relative importance of individual elements of the biodiversity asset register compared to others (e.g., percentage of total biodiversity footprint of the organisation which an ecosystem asset makes up within a site or across direct operations), a form of quantitative valuation; - Comparing the size of the total, positive and negative biodiversity footprints of (a) individual sites or operations and (b) individual biodiversity assets within the asset register, a form of quantitative valuation; - Comparing the size of the total, positive and negative biodiversity footprints across value chain boundaries or of different companies. BD Protocol recommends the financial valuation of mitigation measures implemented for the various assets of the biodiversity asset register. This may include expenses (e.g., restoration measures) and liabilities (e.g., offset requirements within a given timeframe). Perhaps counter-intuitively, such monetary values help understand whether the intrinsic value of biodiversity is identified, recognised and acted upon by the organisation (e.g., how much money is spent conserving biodiversity assets for their intrinsic values). This can be embedded in cost-effectiveness approaches aimed at delivering the 30X30 target for protected areas and other effective area-based conservation measures. --- Luonnonpääomaprotokollan määritelmät: Arvostus on prosessi, jossa ilmaistaan ​​asioiden tärkeys ihmisille. Arvo (substantiivi): Jonkin tärkeys, arvo tai hyödyllisyys. Taloudellinen arvo: Jonkin merkitys, arvo tai hyödyllisyys ihmisille – mukaan lukien kaikki merkitykselliset markkina- ja ei-markkina-arvot. Teknisemmin sanottuna yksittäisten mieltymysten summa kyseisen tavaran tai palvelun tietylle tasolle. Taloudelliset arvot ilmaistaan ​​tavallisesti tavaran tai palvelun tarjonnan marginaali-/lisämuutoksina käyttämällä mittarina rahaa (esim. $/yksikkö). Laadullisia arviointitekniikoita käytetään ilmoittamaan kustannusten ja/tai hyötyjen mahdollinen laajuus, joka ilmaistaan ​​laadullisin, ei-numeerisin termein (esim. ilmapäästöjen lisääntyminen, virkistyksen sosiaalisten hyötyjen väheneminen). Kvantitatiiviset arvostustekniikat puolestaan ​​keskittyvät numeerisiin tietoihin, joita käytetään näiden kustannusten ja/tai hyötyjen indikaattoreina (esim. muutokset saasteiden tonneissa, virkistyskäytöstä hyötyvien ihmisten määrän väheneminen). Monetaariset arvostustekniikat muuntavat kustannusten ja/tai hyötyjen kvantitatiiviset arviot yhdeksi yhteiseksi valuutaksi. Time to take stock -raportti väittää, että vähintään kolme keskeistä arvonmäärityksen näkökulmaa tulisi mainita: (i) luonnonpääomatavoitteet; ii) luonnonpääoman riippuvuudet; ja (iii) luonnonpääoman vaikutukset. IPBES edistää moniarvoista arvostusnäkökulmaa Sisäinen arvostus Biodiversiteettitilinpidon ja BD-pöytäkirjan yhteydessä on tärkeää korostaa, että biologisen monimuotoisuuden vaikutusten arviointi on keskeinen prosessi, jolla biologisen monimuotoisuuden omaisuuden luontainen arvo tunnistetaan ja esitetään. Tämä eroaa ekosysteemipalvelun arvostuksesta, jossa arvostetaan luonnon monimuotoisuutta ihmisten käyttöön. Tyypillinen luontaisen biologisen monimuotoisuuden arviointi voi sisältää: - Korostetaan kunkin omaisuuden uhkataso biologisen monimuotoisuuden omaisuusrekisterissä (esim. IUCN:n punainen lista lajeille ja ekosysteemeille, suojelluille lajeille, ekosysteemiomaisuuksille, joihin ei liity nettotappioita tai kompensaatiovaatimuksia), laadullisen arvioinnin muoto; - Korostetaan biologisen monimuotoisuuden omaisuusrekisterin yksittäisten osien suhteellista merkitystä muihin verrattuna (esim. prosenttiosuus organisaation biologisen monimuotoisuuden kokonaisjalanjäljestä, jonka ekosysteemiomaisuus muodostaa alueella tai suorien toimintojen välillä), kvantitatiivisen arvonmäärityksen muoto; - (a) yksittäisten alueiden tai toimintojen ja (b) yksittäisten biologisen monimuotoisuuden omaisuuserien biologisen monimuotoisuuden kokonaisjalanjäljen koon, positiivisen ja negatiivisen jalanjäljen vertaaminen omaisuusrekisterissä, kvantitatiivisen arvioinnin muoto; - Biologisen monimuotoisuuden kokonaisjalanjäljen, positiivisten ja negatiivisten jalanjälkien koon vertailu arvoketjun rajojen yli tai eri yritysten välillä. BD-protokolla suosittelee biodiversiteettivararekisterin eri varojen osalta toteutettujen lieventämistoimenpiteiden taloudellista arvostusta. Tämä voi sisältää kuluja (esim. ennallistamistoimenpiteitä) ja velkoja (esim. hyvitysvaatimuksia tietyn ajan kuluessa). Ehkä intuitiivisesti vastoin tällaiset rahalliset arvot auttavat ymmärtämään, tunnistaako, tunnistaako organisaatio biologisen monimuotoisuuden luontaisen arvon ja toimiiko sen mukaan (esim. kuinka paljon rahaa käytetään biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen niiden luontaisten arvojen vuoksi). Tämä voidaan upottaa kustannustehokkuuslähestymistapoihin, joilla pyritään saavuttamaan 30x30-tavoite suojelluille alueille ja muihin tehokkaisiin aluekohtaisiin suojelutoimenpiteisiin.