BD Protocol: Biodiversity accounting for organizations can be defined as the systematic process of identifying, measuring, recording, summarizing, and reporting the biophysical state of biodiversity assets and the periodic and accumulated net changes to those assets. Biodiversity accounting must follow accounting rules: 1. An asset inventory or register of affected ecosystems and material species, organized in line with relevant international (e.g., IUCN Global Ecosystem Typology) and national classification systems (e.g., EUNIS Habitat Classification in Europe, South African ecosystem types, Terrestrial Ecological Systems of the United States), 2. Measurement techniques that use spatially explicit data, suitable to each asset category, 3. The assessment of net impacts for gains and losses of like-for-like assets (ecological equivalency principle) in line with the mitigation hierarchy, 4. Use of recording rules based on double-entry bookkeeping (DEBK) from financial accounting, 5. Compilation of asset-specific statements of performance and position, which can be aggregated for ecosystems but need to be kept separate for material species, 6. Time period assumption, and 7. The segregation of biodiversity state data per value chain boundary, as well as per type of impact (direct, indirect, future). Double counting: Beyond the double counting of direct impacts, which would typically occur when different consolidation approaches are applied to a business interest or activity shared by two companies, double counting may also arise when a company accounts for both direct and indirect biodiversity impacts. Indeed, many indirect biodiversity impacts cannot be verified on the ground. For instance, changes in the state of biodiversity due to climate change result from the cumulative impacts of all greenhouse gas emissions, not just the emissions of a single company. In other words, the underlying impact drivers (i.e., greenhouse gas emissions from your company) cannot be traced to identifiable, tangible ecosystem assets or taxa. This means that the same ecosystem assets could be impacted by the direct (e.g., land use of your operations) and indirect (e.g., greenhouse gases) impacts of your business (and indirect impacts of others), hence leading to the double counting of your biodiversity impacts. Accordingly, direct, and indirect biodiversity impact accounts should always be segregated. While double counting may hold lower risks for your business in the context of internal and/or voluntary external disclosure, legal requirements with respect to the implementation of the mitigation hierarchy warrant dealing explicitly with this issue, in partnership with the involved stakeholders, to avoid taking responsibility for another business’ impacts. --- BD-protokolla: Organisaatioiden biologisen monimuotoisuuden laskenta voidaan määritellä systemaattiseksi tunnistamisprosessiksi, mittaamalla, kirjaamalla, laatimalla yhteenvedon ja raportoimalla biologisen monimuotoisuuden omaisuuden biofysikaalisen tilan ja määräajoin ja näiden varojen kertyneet nettomuutokset. Biologisen monimuotoisuuden kirjanpidossa on noudatettava kirjanpitosääntöjä: 1. Asianomaisten kansainvälisten (esim. IUCN:n globaali ekosysteemitypologia) ja kansallisten luokitusjärjestelmien (esim. EUNIS) mukaisesti järjestetty omaisuusluettelo tai rekisteri vaikuttavista ekosysteemeistä ja materiaalilajeista Elinympäristöluokitus Euroopassa, Etelä-Afrikan ekosysteemityypit, Yhdysvaltojen maaekologiset järjestelmät), 2. Mittaustekniikat, jotka käyttävät spatiaalisesti eksplisiittisiä tietoja, jotka sopivat kuhunkin omaisuusluokkaan, 3. Nettovaikutusten arviointi samankaltaisten omaisuuserien voittoihin ja tappioihin (ekologisen vastaavuuden periaate) lieventämishierarkian mukaisesti. 4. Kaksinkertaiseen kirjanpitoon (DEBK) perustuvien kirjaussääntöjen käyttö kirjanpidosta, 5. Omaisuuskohtaisten suoritus- ja asemaselvitysten laatiminen, jotka voidaan koota ekosysteemeille, mutta jotka on pidettävä erillään materiaalilajeista. 6. Aikajakso-oletus ja 7. Biologisen monimuotoisuuden tilatietojen erottelu arvoketjun rajojen mukaan sekä vaikutustyypeittäin (suora, epäsuora, tulevaisuus). Kaksinkertainen laskenta: Suorien vaikutusten kaksinkertaisen laskemisen lisäksi, joka tapahtuu tyypillisesti silloin, kun kahden yrityksen yhteiseen liiketoimintaintressiin tai toimintaan sovelletaan erilaisia ​​konsolidointimenetelmiä, kaksinkertainen laskenta voi tapahtua myös silloin, kun yritys ottaa huomioon sekä suorat että epäsuorat biologisen monimuotoisuuden vaikutukset. Itse asiassa monia epäsuoria biologisen monimuotoisuuden vaikutuksia ei voida todentaa paikan päällä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset biologisen monimuotoisuuden tilassa johtuvat kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen kumulatiivisista vaikutuksista, ei vain yhden yrityksen päästöistä. Toisin sanoen taustalla olevia vaikutustekijöitä (eli yrityksesi kasvihuonekaasupäästöjä) ei voida jäljittää tunnistettavissa oleviin, konkreettisiin ekosysteemiomaisuuksiin tai taksoniin. Tämä tarkoittaa, että yrityksesi suorat (esim. toimintojesi maankäyttö) ja epäsuorat (esim. kasvihuonekaasut) vaikutukset (ja muiden epäsuorat vaikutukset) voivat vaikuttaa samoihin ekosysteemiomaisuuksiin, mikä johtaa yrityksesi kaksinkertaiseen laskemiseen. biologisen monimuotoisuuden vaikutukset. Näin ollen biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien suorien ja välillisten vaikutusten tilit olisi aina erotettava toisistaan. Vaikka kaksinkertainen laskeminen saattaa sisältää pienemmät riskit yrityksellesi sisäisten ja/tai vapaaehtoisten ulkoisten tietojen julkistamisen yhteydessä, lieventämishierarkian täytäntöönpanoa koskevat oikeudelliset vaatimukset edellyttävät, että tätä asiaa käsitellään nimenomaisesti yhteistyössä asianomaisten sidosryhmien kanssa, jotta vältetään vastuu toisen yrityksen vaikutuksista.